Itoophiyaan Indeeksii Hannaa addunyaatiin Biyyoota 112 Keessa sadarkaa 102ffaa irra jirti, ittisa yakka faayinaansii irratti saaxilamummaa gadi fagoo saaxilteetti

Itoophiyaan Indeeksii Hannaa addunyaatiin Biyyoota 112 Keessa sadarkaa 102ffaa irra jirti, ittisa yakka faayinaansii irratti saaxilamummaa gadi fagoo saaxilteetti Published Oct. 22, 2025, 4:08 p.m. by FNN Staff Itiyoophiyaan biyyoota hanna irraa eegumsi xiqqaa ta’e keessaa tokko ta’ee haftee jirti, indeeksii hanna addunyaa bara 2025 irratti biyyoota 112 keessaa sadarkaa 102ffaa irra jirti. Indeeksii Hanna Addunyaa bara 2025, kan dhaabbata eenyummaa mirkaneessuu Sumsub CryptoUK, Waldaa Qabeenya Dijitaalaa, Vixio Regulatory Intelligence, fi Waldaa Fintech MENA waliin ta’uun maxxanfame, biyyoota bu’uuraalee imaammata farra hannaa, bu’uuraalee misoomaa, babal’ina hannaa, dhaqqabummaa qabeenya, fi dandeettii dinagdee irratti hundaa’uun madaaleera. Indeeksiin Kibxata darbe ba’e kun Ityoophiyaan ittisa yakka dijitaalaa fi faayinaansii irratti dadhabina sirnaa mudachuu itti fuftee akka jirtu ibsa. Bara 2024tti biyyattiin biyyoota 103 keessaa sadarkaa 99ffaa irratti kan argamte yoo ta’u, kunis qormaata hannaa fi yakka maallaqaa ittisuu keessatti mul’atu cimseera. Guutummaa Baha Afrikaatti biyyoonni akka addunyaatti hanna maallaqaaf saaxilamoo ta’an keessaa tokko ta’uun isaanii argameera. Madaallii biyyoota 112 gaggeeffameen #Taanzaaniyaa, #Ugaandaa, #Rwaandaa, fi Itiyoophiyaan hundi isaanii sadarkaa gadiitti dhihoo jiru. Naannichatti sadarkaa gadi aanaa kan qabdu Taanzaaniyaa yoo taatu, sadarkaa 108ffaa, Yugaandaa (107ffaa), Ruwaandaa (105ffaa), fi Itiyoophiyaan (102ffaa) itti aantee jirti. Indeeksii kun raawwii hojii utubaawwan afur jalatti madaala — sochii hannaa, dhaqqabummaa qabeenya, gidduu seenummaa mootummaa, fi fayyaa dinagdee — tokkoon tokkoon isaanii gama adda addaatiin saaxilamummaa biyyaalessaa calaqqisiisu. Itiyoophiyaan sochii hannaatiin qabxii 1.38 galmeessisuun giddu galeessa addunyaa 2.07 gadi yoo ta’u, taateewwan gabaafaman xiqqaa ta’us dandamachuu dhaabbilee laafaa ta’uu agarsiisa. Qabxiin dhaqqabummaa qabeenya isaa 1.92 yoo ta’u, kunis giddu galeessa addunyaa irraa ol kan ta’e yoo ta’u, teeknooloojiiwwan farra hannaa fi tajaajila dijitaalaa argachuun daangeffamee tattaaffii ittisaa gufachiisuu itti fufee jiraachuu agarsiisa. Akka Sumsub jedhutti qabxiin indeeksii hannaa waliigalaa Itiyoophiyaan 4.4 giddu galeessa addunyaa 2.79 irraa baay’ee ol kan dhaabbate yoo ta’u, kunis dandeettiin dhaabbilee hojiiwwan sobaa ittisuu ykn deebii kennuu danda’an daangeffame agarsiisa. Fayyaa diinagdee irratti Itoophiyaan qabxii 0.45 galmeessisuun giddu galeessa addunyaa 0.46 waliin wal qixa jechuun ni danda’ama, kunis dadhabbiin dinagdee maakroo itti fufee osoo jiruu, eegumsa hannaa biyyattii keessatti laafaa akka hin taane agarsiisa. Similar posts: Shawaa Lixaa onaa Noonnootti hidhattoonni Faannoo namoota nagaa hedduu ajjeesuu jiraattonni dubbatan. Haleellaa ona Noonnootti Halkan Edaa raawwatameen namoonni nagaa 22 ajjeefamuun barame. Oduulee keenya har’aatiin, Itoophiyaan liqaa irra jiru kaffaluu dadhabuu, humnoonni hidhatan naannoo Amaaraa bakkoota hedduu too’achuu, mootummaan naannoo Somaalee daangaa Oromiyaa cabsuun Aanaalee hedduu too’achuuf karoorfachuu, miseensonni humnoot Humnoonni Faannoo Naannoo Amaaraatti bakkoota hedduu “to’achuun” gabaafame